Minäkuvakriisi

Nyt se sitten tapahtui.
Viikko sitten iski päälle ihan kunnon minäkuvakriisi. Oma pää teki kepposet.
Viimekesän kuvista vertailtuna viimeviikkoisiin kuviin ei itse huomannut yhtään mitään eroa. Peilistä katseli vastaan sama vanha läski, mitä kesällä 2010.
Piti vain koittaa luottaa mittanauhan tuloksiin, sekä siihen mitä muut sanoo.
Olo alkoi olla luokkaa: polta vaaka, katko mittanauha, hajoita peilit, pue teltta päälle ja mene sängyn alle syömään rahkaa.
Onneksi mun luonto ei anna periksi, vaan laittaa tuollaisen hetken tullessa yrittämään entisen 110% sijaan 120%:sti.
Tässä vaiheessa on usealla se sortuminen lähellä. Pitää vain koittaa ajatella, että nyt ei sorruta, vaan mennään eteenpäin edelleen niin tuloksiakin tulee.
Dieetti siis puree, koska pääkin alkaa niitä kepposia tekemään.
Kyllä se siitä sitten maanantaille helpotti.
Lahopäänä olen eilen lastannut puhtaat astiat tiskikoneesta jääkaappiin, astiakaapin sijaan. Huomasin, kun aloin kauppakassia purkamaan. :D

Ja sitten juhannus. Diettaajan jussiin ei kuulu alkoholi, makkara tms. "perinneherkut". Täällä syödään ohjeen mukaan, eli grillattuja vihanneksia, kanaa/nautaa/kalaa ja muita asiaankuuluvia eväitä. Mansikkarahkalla, kera suolan, herkutellaan päivittäin useampaan otteeseen. Salitreenitkään eivät jää välistä. Nämä on siis ihan omia valintoja. Vapaasyöntipäivä häämöttää heinäkuun puolessa välissä, pää ja kroppa jaksaa ihan hyvin, niin vapaasyöntiin juhannuksena ei ole tarvetta.
Heti maanantaina suunnistan sitten Tampereelle opettelemaan uuden treeniohjelman hienouksia, sekä hyvinvointivalmennukseen.

Elämä jatkuu. Toivon, että näen itseni joku päivä sellaisena kuin olen, enkä sellaisena kuin kuvittelen olevani :)